Hyvät turvallisuuskäytännöt ja niiden laaja soveltaminen ovat tärkeimpiä keinoja saada rakentamisen turvallisuus uudistumaan ja paranemaan. Hyvillä käytännöillä tarkoitetaan sellaisia turvallisuuden hallinnan keinoja, joiden avulla rakennusyrityksissä ja -työmailla on saavutettu hyvä työturvallisuus.

Rakennustyön turvallisuusjohtamisen hyviä käytäntöjä -opas

Ratuke-hankkeen johtoryhmä ohjasi Rakennustyön turvallisuusjohtamisen hyviä käytäntöjä -oppaan tekemistä. Oppaan sisältö perustuu rakennusalalla sovellettuihin ja testattuihin turvallisuusjohtamisen periaatteisiin. Nämä periaatteet on kerätty käymällä läpi ja seulomalla parasta mahdollista suomalaista ja ulkomaista työturvallisuustietoa. Lisäksi opasta varten haastateltiin vuoden 2001 rakennusalan työmaakilpailun kahden parhaan työmaan avainhenkilöitä. Tarkoitus oli selvittää, mitä turvallisuusjohtamisen keinoja parhaat työmaat ovat käyttäneet ja se, kuinka menestyksekkäitä nämä keinot ovat.

Oppaaseen pääset tästä: Rakennustyön turvallisuusjohtamisen hyviä käytäntöjä

Oppaassa kuvataan aluksi ne yleisperiaatteet, joiden avulla yritys voi noudattaa hyviä käytäntöjä. Kutakin hyvää käytäntöä käsitellään omassa luvussaan. Hyvien käytäntöjen perusteet kuvataan, ja sen jälkeen annetaan yksittäisiä esimerkkejä niiden soveltamisesta. Lukujen loppuun on poimittu esimerkkejä tutkituista työpaikkakuolemista, jotka ovat johtuneet kuvattujen käytäntöjen laiminlyömisestä.

Turvallisesti raksalla -videot

Katso työturvallisuuskeskuksen sivuilta tietoiskuja, joissa kerrotaan miten rakentamisessa sama työ voidaan tehdä oikein ja väärin. Videoihin pääset suoraan tästä.

1. Ota riskit hallintaan,  3 min 15 sek

2. Älä putoa telineiltä 2 min 5 sek

3. Käytä turvallisia työtasoja 2 min 30 sek

4. Nosta viisaasti 3 min 35 sek

5. Edistä turvallisuutta oikeilla asenteilla 3 min 12 sek

6. Ota työpaikan sisäinen liikenne hallintaa 3 min 24 sek

 

Monilla suurilla pääurakoitsijayrityksillä on pitkälle kehitettyjä toimintamalleja, joilla pyritään varmistamaan, että työmaalla työskennellään turvallisesti. Osittain nämä toimintamallit ovat lakisäänteistä toimintaa, osittain ne perustuvat yrityksissä kehitettyihin toimintajärjestelmiin, ja edustavat yrityksen toiminta- tai työturvallisuuskulttuuria. Kun yritys teettää työtä aliurakoitsijoille, tätä toimintakulttuuria pyritään siirtämään aliurakoitsijoiden toimintatavaksi erilaisten suunnitelmien, riskikartoitusten, sopimusten, palaverien ja tarkastusten kautta.

Pääurakoitsijan turvallisuuskulttuurin välittyminen aliurakoitsijoille osana työmaan turvallisuussuunnittelua ja -johtamista –tutkimuksessa tarkasteltiin yhteistyötilanteita, joissa pääurakoitsijan turvallisuuskulttuuria välitetään aliurakoitsijoille. Näitä tilanteita ovat mm. aloituspalaverit, perehdytystilanteet, erilaiset työmaapalaverit sekä työmaan säännöllinen valvonta, joissa käsitellään turvallisuusasioita, neuvotellaan työmaan pelisäännöistä ja sovitaan toimintatavoista 

Tutkimuksessa haastateltiin rakennustyömaalla toimivia pää- ja aliurakoitsijoiden työnjohtajia ja työntekijöitä. Tarkoituksena oli kartoittaa millaista yhteistoimintaa työmailla turvallisuuteen liittyen esiintyy, missä tilanteissa sitä tapahtuu, mitä välineitä siinä käytetään ja miten tämä toiminta nykyisellään koetaan eri osapuolten näkökulmasta. Tutkijat havainnoivat useita työmaapalavereja, joissa käsiteltiin turvallisuusasioita. Tutkimuksen tuloksista voidaan tehdä johtopäätöksiä rakennusalan pääurakoitsijan ja aliurakoitsijan yhteistoiminnan parantamiseksi.